Antti Hänninen:
Harmoninen laulu työhyvinvointia edistämässä.
Syksyllä 2004 toteutettiin Työhyvinvoinnin edistämistoimena
kuuden kerran ”kurssi” nimikkeellä Harmoninen laulu
-Äänen syvä ymmärtäminen . Hoitava ääni
- kurssi. Opettajina olivat Antti Hänninen ja Riikka Hänninen.
Kurssille osallistui 14 henkeä. Kuuteen kahden tunnin jaksoon osallistui
keskimäärin 12 henkeä. Kurssi oli ajoitettu alkamaan
välittömästi työpäivän jälkeen. Paikka
oli työpaikan yhteydessä oleva liikuntasali, joka oli tähän
tarkoitukseen tilana kolkko, mutta akustisesti käypä. Osallistuja
maksoivat kurssimaksusta 2/3 ja työnantaja TYKY- kuluina 1/3.
Kurssin jälkeen pyydettiin osallistujilta palautetta. Palautepyyntöön
vastasi 11 osallistujaa. Osoittautui, että harmoninen laulu sopii
varsin hyvin työkykyä edistäväksi toiminnaksi.
Alla on selostus kurssista, yhteenveto palautteista sekä opettajien
kommentit kokemuksistaan.
Miten kurssista tiedotettiin ?
Kurssista tiedotettin sähköpostitse koko organisaation henkilökunnalle
ensimmäisen kerran jo ennen kesälomia ja muistutuksena vielä
kesälomien jälkeen.
Alkuperäisesti kurssi esiteltiin näin (teksti opettajilta):
Harmoninen laulu -Äänen syvä ymmärtäminen
.
Hoitava ääni - kurssi.
Harmonisen laulun kursseja on eri otsikoilla järjestetty Suomessa
jo parinkymmenen vuoden ajan. Kurssit perustuvat ranskalaisen professori
Iegor Reznikoffin tutkimuksiin, opetukseen ja havaintoihin vanhoista
antiikin laulutraditioista. Laulutapa ja äänen käyttö
perustuu puhtaisiin, luonnollisiin intervalleihin ja kehon resonanssin
tietoiseen hyväksikäyttöön.
Varsin pian ilmeni, että puhtaan äänen käyttö
tuottaa myös voimakkaita vaikutuksia lauluryhmiin osallistuvilla
ihmisillä. Syvä rentoutuminen ja rauhoittuminen niin kehon
kuin mielenkin tasolla kuvaavat vaikutuksia yleisimmällä tasolla.
Jatkossa ihmisäänen hoitava käyttö on löytänyt
myös runsaasti eriytyneitä muotoja autististen potilaiden
hoidosta koliikkivauvojen hoitoon - surutyön helpottamisesta synnytyslauluun.
Kurssin tavoite on oppia käyttämään arjessa uudenlaista
tietoisuutta äänen vaikutuksesta kehoon ja mieleen: äänen
resonanssin vaikutuksen tunnistamista kehossa, äänen värähtelyjen
herkkäävireistä havaitsemista, kykyä keskittyä
tarkkaan kuulemiseen, herkkää äänen tuottamista.
Kurssilla perehdytään myös äänen hoitavien
ominaisuuksien käyttämiseen arjessa.
Kurssin harjoitukset ovat teknisesti yksinkertaisia. Pitkien vokaalien
ja eri tavujen ohella käytetään aineistona pieniä
meditatiivisia varhaiskeskiajan lauluja tai muuta luonnolliseen harmoniaan
perustuvaa musiikkia (mm. suomalaisia vanhoja kehtolauluja).
Kurssilla toimitaan käytännössä aina ryhmässä.
Tarkkaan kuulemiseen ja hiljentymiseen nojaavat hetket irrottavat ihmisen
arjen hyörinästä - hiljaisuuteen ja rauhaan.
Kurssille osallistuminen ei edellytä "laulutaitoa" tai
muita musiikin erityistaitoja.
Harmoninen laulu - kurssi 6x 2h. (40 euroa omavastuu, NKL:n TYHY tuki
20 euroa)
Opettajat Antti ja Riikka Hänninen
Alkaa tiistaina 7.9. klo 16. 30-18.30 (kokoontuminen kuutena peräkkäisenä
tiistaina)
Kurssin pitopaikka on Iriksen liikuntasali.
Mitä tehtiin ?
Kuuden illan jaksoon lähdettiin kaikilta harmonisen laulun peruskursseilta
tutuilla yksinkertaisilla harjoituksilla. Tutustuttiin siihen miten
ääni toimii kehossa. Tutkittiin eri vokaalien erilaista värähtelyä
kehon eri osissa ( A-O-U-M , A-Ä-E-I-U-Y-N). Kiinittämällä
huomio kehon reaktioiden seuraamiseen vapautetiin kurssilaisten jännitys
oman äänen seuraamisesta ja saavutettiin ” vahingossa”
hyvä yhteinen ääni. Opittiin seuraamaan äänen
liikettä kehossa ja sen ulkopuolella. Pitkien äänten
laulamisella avatiin kuulemista ja opittiin tuottamaan tarkkoja harmonisen
ylääänisarjan säveliä. Opittin kuulemaan ”puhdas”
kvintti ja siinä kvintin kvintti eli puhdas sekunti. ( Näitä
termejä ei kylläkään opittu mutta käytäntö
kyllä). Yksinkertaisia perusharjoituksia toistettiin kaikilla kokoontumiskerroilla.
Opeteltiin pieniä lauluja ( Ave Maria, Hosanna, Kyyrie eleison,
Om mani padme hum, Nuku nuku nurmilintu jne) ja niiden avulla saatiin
tuntumaa mm siihen miten suuri ero on tasavireisen mollin ja vanhan
laulutavan lohdullisen d-moodin välillä. Opeteltiin myös
tuottamaan harmonisia ylä-ääniä. Äänen
hoitavaan vaikutukseen tutustuttiin käytännön harjoituksissa,
kehotietoisuuden kautta ja tietoisemmin tutkimalla kokemuksen kautta
esim. Om mani padme hum´in , Kyrie eleisonin ja Ram ram ramin
erilaisia psykofyysisiä vaikutuksia.
Opettajat eivät lyöneet etukäteen lukkoon illan ohjelmaa
vaan varioivat sitä osallistujien toiveiden, keskittymiskyvyn ja
muiden tilannekohtaisten tekijöiden mukaan. Puhe ja selostus yritettiin
pitää mahdollisimman vähänä. Vaikka kaikkia
harjoituksia toistettiin monina variaatioina ei puheosia ( teoria- tai
historiaosia ) haluttu toistaa huolimatta siitä, eteivät kaikki
pystyneet jokaiseen iltaan osallistumaan.
Palutetta
Kurrsin päätyttyä pyydettiin osallistujilta palautetta.
Kysymykset olivat seuraavat:
Mitä kurssi antoi yleisellä tasolla? Koitko jotkut asiat vaikeiksi
tai hankaliksi ? Minkälaisia vaikutuksia koit lauluiltojen jälkeen?
Mita olisi halunnut enemmän ? Oliko jotain, jonka koit turhaksi
tai häiritseväksi? Voitko aidosti sanoa, että jakso oli
työkykyä edistävä?
Palautetta lähetti 11 osallistujaa.
Rauhaa, rentoutusta, voimia...
Yleisellä tasolla komenteissa toistui useimmin sana: rauhoittuminen,
rauha, rauhallisuus (”rauhaa muuteen hurjassa elämäntilanteessa”,”
rauhoittumista hektisen työpäivän jälkeen”).
Muita usein toistuvia kuvailuja olivat, rentoutuminen (3) ( ”kiva
kokemus kehollisesti, jännää huomata rentoutuvansa”),
mielihyvän tunne/miellyttävyys (3). Lisää voimia
kuvaili saaneensa myös kolme osallistujaa. ”Paljon tietoa”
tai ”uutta tietoa” ”ymmärrystä ja kokemusta
äänestä ja sen merkityksestä”. ”Se kaikki
avasi ikäänkuinoven toisenlaiseen maailmaan, mikä on
hyvin monipuolinen ja kaunis. Tällaisen kiireen täyttämän
elämän keskellä siellä on rauhoittava ja hyvä
pistäytyä ja viipyä."
"Sanoisin, että pitemmän päälle voisi Lauluista
olla työssä tukea ryhmänkin toimintaan, yhteisen kokemuksen
jakamisen myötä."
Vaikeaa tai hankalaa ?
”Tietysti uuden oppiminen on alussa vaikeaa”
Oman hankaluutensa tai ainakin haasteen opettajille toi se, että
osallistujat kiirehtivät paikalle suoraan hektistenkin työpäivien
päälle. Siirtyminen ja rauhoittuminen tilanteeseen vei oman
aikansa.
Toisten kuuntelu ja yhteisen äänen tavoittelun koki osa yllättävän
haastavaaksi. ”Jotenkin sitä tahtoo helposti keskittyä
vain oman äänen tottamiseen ja kuuntelemiseen”. ”Muiden
kuulten laulaminen on edellen jännitävä kokemus”
.
Samaan tapaan koki joku tarkaan kuuntelemiseen ja opettajan perässä
toistamiseen perustuvan opetusmenetelmän vaativaksi.
Joidenkin laulujen latinankielisten sanojen opetteleminen samaan aikaan
laulun oppimisen kanssa tuntui vaikealta. Tuntui, että sanat olisi
pitänyt voida opetella etukäteen. ” Viittomisen”
ohjaaminen näkövammaisille jäi alkeelliselle tasolle.
Kurssin pitopaikka oli valittu talon ainoana akustisesti sopivana paikkana.
Suuri liikuntasali koettiin kuitenkin häiritsevän kolkoksi
ja rumaksi laulun kannalta. Ulkopuoliset äänet häiritsivät.
Joku osallistujista koki että joidenkin laulujen kristillinen sisältö
oli häirisevää. Ketään eivät häirinneet
budhalaisesta ja hindulaisesta traditiosta otetut esimerkit.
Vaikutuksia
Vaikutusten kuvailuissa toistui rauhan ja levollisuuden kokeminen useaan
otteeseen. Toisaalta moni koki olonsa samanaikaisesti hyvin energiseksi
tai virkeäksi.
" Lauluiltojen jälkeinen olo oli hyvin energinen. Sain monasti
niinä iltoina kotona tehtyä rästiin jääneitä
hommia ihan kevyesti." "Olo oli virkeä ja rauhallinen."
Jotkut kertoivat ottaneensa kurssilla oppimaansa käyttöön
vaikkapa omien niskojensa rentouttamiseen tai kiukkutilojen rauhoittamiseen
"ram ram rameilla".
"Oikein hektisten ja hankalien kurssien jäkeen oli erilainen
olo lauluiltojen jälkeen kuin muina iltoina. Tasapainottava vaikutus."
"Käsiä lämmitti, joskus nukuttamaan rupesi aikaisin
illalla."
"Lauluiltojen jälkeen teki mieli hyräilla ja kiekuilla
"vauva vauvaa" kadulla kävellessäkin."
" Lauluiltojen jälkeen, samana iltana oli taas se ihollinen,
kehollinen, tyynempi ja kuuntelevampi olo, jota voin määritellä
ilmaisulla: olen myös sisäolento..".
Työkykyä edistävä ???
Vastanneista 8 vastasi yskiselitteisesti kurrsin edistäneen työssä
jaksamista tai työkykyä. Yksi ei kokenut kurssin edistäneen
omaa työkykyä, mutta koki sen edistäneen työyhteisöllisyyttä,
koska tapasi kollegoita joihin ei muuten ole juuri yhteydessä.
Kaksi vastanneista ei suoraan kommentoinut vaikutusta työkykyyn.
"Nyt minulla on kokemusta tallaisesta tavasta rauhoittua, tyhjentää
itseäni. Näin voi tehdä esim. töihin tullessa omassa
autossa laulaen näitä juttuja. Olen huomannut näin tehdessäni
tarttuvani jotenkin kevyemmin työtehtäviini. Ja jos näin
tulisi tehtyä useammin se varmaankin vaikuttaisi pidemmällä
tähtäimellä kokonaisvaltaisemmin työkykyyni.
"Yleisellä tasolla sanon aidosti, että Laulut sopivat
mielestäni työkykyä ylläpitävään
ja kohentavaankin toimintaan."
"Voin sanoa, että kurssi oli työkykyä edistävä.
Vaikeat työasiat ei jäänyt päälle. Tasapainoisempi
, rauhallinen olo edisti työssä jatkamista."
"Sanoisin, että pitemmän päälle voisi Lauluista
olla työssä tukea ryhmänkin toimintaan, yhteisen kokemuksen
jakamisen myötä."
"Kyllä jakso edisti työkykyä juuri rauhoittavuudellaan.
Ja sillä, että kun alkaa hatuttaa liikaa pistetään
vaan rama ramit soimaan !"
Huomioita ja havaintoja opettajien näkökulmasta
Työyhteisössä toteutettu ja "Työhyvinnvoinnin
edistämisen" vaativalla otsikolla toteutettu harmonisen laulun
kurssi eroaa jossain kohdin "laajalle yleisölle" suunnatuista
kurssesista. Valtaosin opettamiseen ja tilanteiden hallintaan liittyvät
haasteet ovat kuitenkin samoja.
Työyhteisössä osa osallistujista tuntee toisensa erittäin
hyvin. Ryhmän dynaamikkaan sillä on ohjaamisen kannalta sekä
myönteisiä, että kielteisiä puolia. Toisaalta yhteisen
äänen kuunteleminen ja kuuleminen voi helpottua; muitakin
"vaikeita" asioita on samojen ihmisten kanssa tullut tehtyä.
Tuttuus helpottaa yhteisen kokemista. Toisaalta esim. johonkin häiriötekijään
on ihmisillä valmis toimintamalli ja opettajien/ohjaajien mahdollisuus
puuttua asiaan oman "ammatillisuutensa" keinoin ikäänkuin
viedään alta.
Avoimissa ryhmissä voi ja pitää luottaa paljon pidempään
siihen, että itse asia eli ääni ja ryhmän dynamiika
rauhoittaa ”häirikön” tai ”häiritsevän
käyttäytymisen”. Työyhteisön piirissä
ihmiset ottavat heti vastuuta "omistaan" ja puuttuvat asioihin
lennosta ( he kun tuntevat omat pappenheimilaisensa)
On kuitenkin parempi, että opettaja on se joka puuttuu ajoissa
"ongelmakohtiin" ja vapautaa silloin myös työyhteisön
muut jäsenet huolehtijan rooleistaan..
Tilaongelma on samanlainen kaikkialla, mutta yleensä opettaja on
voinut löytää ainakin tyydyttävän tilan. Tässä
tehtiin valinta talon tiloista. Suurimmassa osassa oli ongelmana äänekäs
ilmastointijärjestelmä, joka autoomaattisesti sulkee pois
hienoviereisen kuuulemisen mahdollisuudet. Kolkkoa tilaa olisi voinut
inhimillistää ja tehdä intiimimmäksi vaikkapa kynttilävalaistuksella.
Akutisesti tila oli hyvä. Ulkopuoliset äänet ovat ongelma
melkein kaikkialla muuallakin.
Oman haasteensa tuo tämäntyyppiseen kurssiin sen toteuttaminen
välittömästi työpäivän jälkeen ja
vieläpä samassa rakennuksessa. Työpäivän jälkeinen
mielentila on ihmisillä sataprosenttisesti mukana. Mielentilan
muutosta ei ole tukemaassa ajallinen siirtymä eikä siirtyminen
toiseen tilaan. Ohjauksessa lisääntyy haaste teettää
ja varioida sellaisia harjoituksia, joilla mielen tila täytetään
muulla kuin työhuolilla. Palaaminen kehoresonanssien havainnointiin
ja erityisesti parittain ( ja myöhemmin aina isomman ryhmän
kanssa) tehty harjoitus kuunnella toista ja päästä yhteiseen
ääneen osoittautuivat tehokkaiksi keinoiksi tässä.
Intensiivisiä harjoituksia, jotka eivät ole ”teknisesti”
vaikeita.
Kuutena perättäisenä viikona toteutettu jakso merkitsee
aina, että osa ei voi osallistua joka iltaan. Tässä tapauksessa
esim yksi osallistuja oli poissa niiltä jaksoilta, joissa äänen
hoitavuus oli puheen tasolla esillä ja kokikin, että ko asiaa
oli turhaan mainostettu.
Aivan ilmeistä on, että kursseilla tulisi jakaa jonkinlainen
kirjallinen materiaali perusasioista.
Tämänkin jakson palautteissa tuli ilmi osallistujien ristiriitaiset
mielteet siitä mitä pitäisi olla enemmän. Enemmän
lauluja vai enemmän syvää tunkeutumista ääneen.
? Aika pistää rajat ja asia jää aina lopulta opettajan
tilannekohtaisen harkinnan varaan.
Käytännön tilanteet tässä jaksossa sanelivat
kuitenkin sen, että yksinkertaisiin, keskittymistä , työhuolien
unohtamista ja yleistä rauhoittumista edistäviin harjoituksiin
piti käyttää runsaasti aikaa ja energiaa. Näin varmasti
tulee olemaan myös muilla vastaavilla kursseilla. Uusia lauluja
on tarjolla joka mutkassa mutta syvää rauhoittumista ei.
Palautteissakin tuli esille, että asiaan alkoi vasta päästä
sisälle kun se jo loppui.
Tyky tai Tyhy- toimintajaksoina voisi olla mielekästä ajatella
hieman pidempää kurssia esim. kahdessa jaksossa. Malli voisi
olla: 4-5 kertaa perättäisinä viikoina – 3-4 viikon
tauko – 2-3 ”kertausjaksoa. Toinen mahdollisuus on jatkokurssimalli
( 5-6 iltaa), jonka heikkous on se, että osallistujamäärä
laskee helposti alle mielekkään rajan.
Kaiken kaikkiaan osoittautui, että harmoninen laulu sopii erittäin
hyvin osaksi työhyvinvoinnin edistämistä.