Antti Hänninen:
Harmoninen laulu työhyvinvointia edistämässä.

Syksyllä 2004 toteutettiin Työhyvinvoinnin edistämistoimena kuuden kerran ”kurssi” nimikkeellä Harmoninen laulu -Äänen syvä ymmärtäminen . Hoitava ääni - kurssi. Opettajina olivat Antti Hänninen ja Riikka Hänninen.
Kurssille osallistui 14 henkeä. Kuuteen kahden tunnin jaksoon osallistui keskimäärin 12 henkeä. Kurssi oli ajoitettu alkamaan välittömästi työpäivän jälkeen. Paikka oli työpaikan yhteydessä oleva liikuntasali, joka oli tähän tarkoitukseen tilana kolkko, mutta akustisesti käypä. Osallistuja maksoivat kurssimaksusta 2/3 ja työnantaja TYKY- kuluina 1/3.
Kurssin jälkeen pyydettiin osallistujilta palautetta. Palautepyyntöön vastasi 11 osallistujaa. Osoittautui, että harmoninen laulu sopii varsin hyvin työkykyä edistäväksi toiminnaksi.
Alla on selostus kurssista, yhteenveto palautteista sekä opettajien kommentit kokemuksistaan.

Miten kurssista tiedotettiin ?

Kurssista tiedotettin sähköpostitse koko organisaation henkilökunnalle ensimmäisen kerran jo ennen kesälomia ja muistutuksena vielä kesälomien jälkeen.
Alkuperäisesti kurssi esiteltiin näin (teksti opettajilta):

Harmoninen laulu -Äänen syvä ymmärtäminen .
Hoitava ääni - kurssi.

Harmonisen laulun kursseja on eri otsikoilla järjestetty Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan. Kurssit perustuvat ranskalaisen professori Iegor Reznikoffin tutkimuksiin, opetukseen ja havaintoihin vanhoista antiikin laulutraditioista. Laulutapa ja äänen käyttö perustuu puhtaisiin, luonnollisiin intervalleihin ja kehon resonanssin tietoiseen hyväksikäyttöön.
Varsin pian ilmeni, että puhtaan äänen käyttö tuottaa myös voimakkaita vaikutuksia lauluryhmiin osallistuvilla ihmisillä. Syvä rentoutuminen ja rauhoittuminen niin kehon kuin mielenkin tasolla kuvaavat vaikutuksia yleisimmällä tasolla. Jatkossa ihmisäänen hoitava käyttö on löytänyt myös runsaasti eriytyneitä muotoja autististen potilaiden hoidosta koliikkivauvojen hoitoon - surutyön helpottamisesta synnytyslauluun.
Kurssin tavoite on oppia käyttämään arjessa uudenlaista tietoisuutta äänen vaikutuksesta kehoon ja mieleen: äänen resonanssin vaikutuksen tunnistamista kehossa, äänen värähtelyjen herkkäävireistä havaitsemista, kykyä keskittyä tarkkaan kuulemiseen, herkkää äänen tuottamista. Kurssilla perehdytään myös äänen hoitavien ominaisuuksien käyttämiseen arjessa.
Kurssin harjoitukset ovat teknisesti yksinkertaisia. Pitkien vokaalien ja eri tavujen ohella käytetään aineistona pieniä meditatiivisia varhaiskeskiajan lauluja tai muuta luonnolliseen harmoniaan perustuvaa musiikkia (mm. suomalaisia vanhoja kehtolauluja).
Kurssilla toimitaan käytännössä aina ryhmässä. Tarkkaan kuulemiseen ja hiljentymiseen nojaavat hetket irrottavat ihmisen arjen hyörinästä - hiljaisuuteen ja rauhaan.
Kurssille osallistuminen ei edellytä "laulutaitoa" tai muita musiikin erityistaitoja.
Harmoninen laulu - kurssi 6x 2h. (40 euroa omavastuu, NKL:n TYHY tuki 20 euroa)
Opettajat Antti ja Riikka Hänninen
Alkaa tiistaina 7.9. klo 16. 30-18.30 (kokoontuminen kuutena peräkkäisenä tiistaina)
Kurssin pitopaikka on Iriksen liikuntasali.

Mitä tehtiin ?

Kuuden illan jaksoon lähdettiin kaikilta harmonisen laulun peruskursseilta tutuilla yksinkertaisilla harjoituksilla. Tutustuttiin siihen miten ääni toimii kehossa. Tutkittiin eri vokaalien erilaista värähtelyä kehon eri osissa ( A-O-U-M , A-Ä-E-I-U-Y-N). Kiinittämällä huomio kehon reaktioiden seuraamiseen vapautetiin kurssilaisten jännitys oman äänen seuraamisesta ja saavutettiin ” vahingossa” hyvä yhteinen ääni. Opittiin seuraamaan äänen liikettä kehossa ja sen ulkopuolella. Pitkien äänten laulamisella avatiin kuulemista ja opittiin tuottamaan tarkkoja harmonisen ylääänisarjan säveliä. Opittin kuulemaan ”puhdas” kvintti ja siinä kvintin kvintti eli puhdas sekunti. ( Näitä termejä ei kylläkään opittu mutta käytäntö kyllä). Yksinkertaisia perusharjoituksia toistettiin kaikilla kokoontumiskerroilla. Opeteltiin pieniä lauluja ( Ave Maria, Hosanna, Kyyrie eleison, Om mani padme hum, Nuku nuku nurmilintu jne) ja niiden avulla saatiin tuntumaa mm siihen miten suuri ero on tasavireisen mollin ja vanhan laulutavan lohdullisen d-moodin välillä. Opeteltiin myös tuottamaan harmonisia ylä-ääniä. Äänen hoitavaan vaikutukseen tutustuttiin käytännön harjoituksissa, kehotietoisuuden kautta ja tietoisemmin tutkimalla kokemuksen kautta esim. Om mani padme hum´in , Kyrie eleisonin ja Ram ram ramin erilaisia psykofyysisiä vaikutuksia.
Opettajat eivät lyöneet etukäteen lukkoon illan ohjelmaa vaan varioivat sitä osallistujien toiveiden, keskittymiskyvyn ja muiden tilannekohtaisten tekijöiden mukaan. Puhe ja selostus yritettiin pitää mahdollisimman vähänä. Vaikka kaikkia harjoituksia toistettiin monina variaatioina ei puheosia ( teoria- tai historiaosia ) haluttu toistaa huolimatta siitä, eteivät kaikki pystyneet jokaiseen iltaan osallistumaan.

Palutetta

Kurrsin päätyttyä pyydettiin osallistujilta palautetta. Kysymykset olivat seuraavat:
Mitä kurssi antoi yleisellä tasolla? Koitko jotkut asiat vaikeiksi tai hankaliksi ? Minkälaisia vaikutuksia koit lauluiltojen jälkeen? Mita olisi halunnut enemmän ? Oliko jotain, jonka koit turhaksi tai häiritseväksi? Voitko aidosti sanoa, että jakso oli työkykyä edistävä?
Palautetta lähetti 11 osallistujaa.

Rauhaa, rentoutusta, voimia...

Yleisellä tasolla komenteissa toistui useimmin sana: rauhoittuminen, rauha, rauhallisuus (”rauhaa muuteen hurjassa elämäntilanteessa”,” rauhoittumista hektisen työpäivän jälkeen”). Muita usein toistuvia kuvailuja olivat, rentoutuminen (3) ( ”kiva kokemus kehollisesti, jännää huomata rentoutuvansa”), mielihyvän tunne/miellyttävyys (3). Lisää voimia kuvaili saaneensa myös kolme osallistujaa. ”Paljon tietoa” tai ”uutta tietoa” ”ymmärrystä ja kokemusta äänestä ja sen merkityksestä”. ”Se kaikki avasi ikäänkuinoven toisenlaiseen maailmaan, mikä on hyvin monipuolinen ja kaunis. Tällaisen kiireen täyttämän elämän keskellä siellä on rauhoittava ja hyvä pistäytyä ja viipyä."
"Sanoisin, että pitemmän päälle voisi Lauluista olla työssä tukea ryhmänkin toimintaan, yhteisen kokemuksen jakamisen myötä."

Vaikeaa tai hankalaa ?

”Tietysti uuden oppiminen on alussa vaikeaa”
Oman hankaluutensa tai ainakin haasteen opettajille toi se, että osallistujat kiirehtivät paikalle suoraan hektistenkin työpäivien päälle. Siirtyminen ja rauhoittuminen tilanteeseen vei oman aikansa.
Toisten kuuntelu ja yhteisen äänen tavoittelun koki osa yllättävän haastavaaksi. ”Jotenkin sitä tahtoo helposti keskittyä vain oman äänen tottamiseen ja kuuntelemiseen”. ”Muiden kuulten laulaminen on edellen jännitävä kokemus” .
Samaan tapaan koki joku tarkaan kuuntelemiseen ja opettajan perässä toistamiseen perustuvan opetusmenetelmän vaativaksi.
Joidenkin laulujen latinankielisten sanojen opetteleminen samaan aikaan laulun oppimisen kanssa tuntui vaikealta. Tuntui, että sanat olisi pitänyt voida opetella etukäteen. ” Viittomisen” ohjaaminen näkövammaisille jäi alkeelliselle tasolle.
Kurssin pitopaikka oli valittu talon ainoana akustisesti sopivana paikkana. Suuri liikuntasali koettiin kuitenkin häiritsevän kolkoksi ja rumaksi laulun kannalta. Ulkopuoliset äänet häiritsivät. Joku osallistujista koki että joidenkin laulujen kristillinen sisältö oli häirisevää. Ketään eivät häirinneet budhalaisesta ja hindulaisesta traditiosta otetut esimerkit.

Vaikutuksia

Vaikutusten kuvailuissa toistui rauhan ja levollisuuden kokeminen useaan otteeseen. Toisaalta moni koki olonsa samanaikaisesti hyvin energiseksi tai virkeäksi.
" Lauluiltojen jälkeinen olo oli hyvin energinen. Sain monasti niinä iltoina kotona tehtyä rästiin jääneitä hommia ihan kevyesti." "Olo oli virkeä ja rauhallinen."
Jotkut kertoivat ottaneensa kurssilla oppimaansa käyttöön vaikkapa omien niskojensa rentouttamiseen tai kiukkutilojen rauhoittamiseen "ram ram rameilla".
"Oikein hektisten ja hankalien kurssien jäkeen oli erilainen olo lauluiltojen jälkeen kuin muina iltoina. Tasapainottava vaikutus."
"Käsiä lämmitti, joskus nukuttamaan rupesi aikaisin illalla."
"Lauluiltojen jälkeen teki mieli hyräilla ja kiekuilla "vauva vauvaa" kadulla kävellessäkin."
" Lauluiltojen jälkeen, samana iltana oli taas se ihollinen, kehollinen, tyynempi ja kuuntelevampi olo, jota voin määritellä ilmaisulla: olen myös sisäolento..".

Työkykyä edistävä ???

Vastanneista 8 vastasi yskiselitteisesti kurrsin edistäneen työssä jaksamista tai työkykyä. Yksi ei kokenut kurssin edistäneen omaa työkykyä, mutta koki sen edistäneen työyhteisöllisyyttä, koska tapasi kollegoita joihin ei muuten ole juuri yhteydessä. Kaksi vastanneista ei suoraan kommentoinut vaikutusta työkykyyn.
"Nyt minulla on kokemusta tallaisesta tavasta rauhoittua, tyhjentää itseäni. Näin voi tehdä esim. töihin tullessa omassa autossa laulaen näitä juttuja. Olen huomannut näin tehdessäni tarttuvani jotenkin kevyemmin työtehtäviini. Ja jos näin tulisi tehtyä useammin se varmaankin vaikuttaisi pidemmällä tähtäimellä kokonaisvaltaisemmin työkykyyni.
"Yleisellä tasolla sanon aidosti, että Laulut sopivat mielestäni työkykyä ylläpitävään ja kohentavaankin toimintaan."
"Voin sanoa, että kurssi oli työkykyä edistävä. Vaikeat työasiat ei jäänyt päälle. Tasapainoisempi , rauhallinen olo edisti työssä jatkamista."
"Sanoisin, että pitemmän päälle voisi Lauluista olla työssä tukea ryhmänkin toimintaan, yhteisen kokemuksen jakamisen myötä."
"Kyllä jakso edisti työkykyä juuri rauhoittavuudellaan. Ja sillä, että kun alkaa hatuttaa liikaa pistetään vaan rama ramit soimaan !"

Huomioita ja havaintoja opettajien näkökulmasta

Työyhteisössä toteutettu ja "Työhyvinnvoinnin edistämisen" vaativalla otsikolla toteutettu harmonisen laulun kurssi eroaa jossain kohdin "laajalle yleisölle" suunnatuista kurssesista. Valtaosin opettamiseen ja tilanteiden hallintaan liittyvät haasteet ovat kuitenkin samoja.
Työyhteisössä osa osallistujista tuntee toisensa erittäin hyvin. Ryhmän dynaamikkaan sillä on ohjaamisen kannalta sekä myönteisiä, että kielteisiä puolia. Toisaalta yhteisen äänen kuunteleminen ja kuuleminen voi helpottua; muitakin "vaikeita" asioita on samojen ihmisten kanssa tullut tehtyä. Tuttuus helpottaa yhteisen kokemista. Toisaalta esim. johonkin häiriötekijään on ihmisillä valmis toimintamalli ja opettajien/ohjaajien mahdollisuus puuttua asiaan oman "ammatillisuutensa" keinoin ikäänkuin viedään alta.
Avoimissa ryhmissä voi ja pitää luottaa paljon pidempään siihen, että itse asia eli ääni ja ryhmän dynamiika rauhoittaa ”häirikön” tai ”häiritsevän käyttäytymisen”. Työyhteisön piirissä ihmiset ottavat heti vastuuta "omistaan" ja puuttuvat asioihin lennosta ( he kun tuntevat omat pappenheimilaisensa)
On kuitenkin parempi, että opettaja on se joka puuttuu ajoissa "ongelmakohtiin" ja vapautaa silloin myös työyhteisön muut jäsenet huolehtijan rooleistaan..
Tilaongelma on samanlainen kaikkialla, mutta yleensä opettaja on voinut löytää ainakin tyydyttävän tilan. Tässä tehtiin valinta talon tiloista. Suurimmassa osassa oli ongelmana äänekäs ilmastointijärjestelmä, joka autoomaattisesti sulkee pois hienoviereisen kuuulemisen mahdollisuudet. Kolkkoa tilaa olisi voinut inhimillistää ja tehdä intiimimmäksi vaikkapa kynttilävalaistuksella. Akutisesti tila oli hyvä. Ulkopuoliset äänet ovat ongelma melkein kaikkialla muuallakin.
Oman haasteensa tuo tämäntyyppiseen kurssiin sen toteuttaminen välittömästi työpäivän jälkeen ja vieläpä samassa rakennuksessa. Työpäivän jälkeinen mielentila on ihmisillä sataprosenttisesti mukana. Mielentilan muutosta ei ole tukemaassa ajallinen siirtymä eikä siirtyminen toiseen tilaan. Ohjauksessa lisääntyy haaste teettää ja varioida sellaisia harjoituksia, joilla mielen tila täytetään muulla kuin työhuolilla. Palaaminen kehoresonanssien havainnointiin ja erityisesti parittain ( ja myöhemmin aina isomman ryhmän kanssa) tehty harjoitus kuunnella toista ja päästä yhteiseen ääneen osoittautuivat tehokkaiksi keinoiksi tässä. Intensiivisiä harjoituksia, jotka eivät ole ”teknisesti” vaikeita.
Kuutena perättäisenä viikona toteutettu jakso merkitsee aina, että osa ei voi osallistua joka iltaan. Tässä tapauksessa esim yksi osallistuja oli poissa niiltä jaksoilta, joissa äänen hoitavuus oli puheen tasolla esillä ja kokikin, että ko asiaa oli turhaan mainostettu.
Aivan ilmeistä on, että kursseilla tulisi jakaa jonkinlainen kirjallinen materiaali perusasioista.
Tämänkin jakson palautteissa tuli ilmi osallistujien ristiriitaiset mielteet siitä mitä pitäisi olla enemmän. Enemmän lauluja vai enemmän syvää tunkeutumista ääneen. ? Aika pistää rajat ja asia jää aina lopulta opettajan tilannekohtaisen harkinnan varaan.
Käytännön tilanteet tässä jaksossa sanelivat kuitenkin sen, että yksinkertaisiin, keskittymistä , työhuolien unohtamista ja yleistä rauhoittumista edistäviin harjoituksiin piti käyttää runsaasti aikaa ja energiaa. Näin varmasti tulee olemaan myös muilla vastaavilla kursseilla. Uusia lauluja on tarjolla joka mutkassa mutta syvää rauhoittumista ei.
Palautteissakin tuli esille, että asiaan alkoi vasta päästä sisälle kun se jo loppui.
Tyky tai Tyhy- toimintajaksoina voisi olla mielekästä ajatella hieman pidempää kurssia esim. kahdessa jaksossa. Malli voisi olla: 4-5 kertaa perättäisinä viikoina – 3-4 viikon tauko – 2-3 ”kertausjaksoa. Toinen mahdollisuus on jatkokurssimalli ( 5-6 iltaa), jonka heikkous on se, että osallistujamäärä laskee helposti alle mielekkään rajan.
Kaiken kaikkiaan osoittautui, että harmoninen laulu sopii erittäin hyvin osaksi työhyvinvoinnin edistämistä.